praattaaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]praattaaminen (38)
- teonnimi verbistä praatata
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | praattaaminen | praattaamiset |
| genetiivi | praattaamisen | praattaamisten praattaamisien |
| partitiivi | praattaamista | praattaamisia |
| akkusatiivi | praattaaminen; praattaamisen |
praattaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | praattaamisessa | praattaamisissa |
| elatiivi | praattaamisesta | praattaamisista |
| illatiivi | praattaamiseen | praattaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | praattaamisella | praattaamisilla |
| ablatiivi | praattaamiselta | praattaamisilta |
| allatiivi | praattaamiselle | praattaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | praattaamisena (praattaamisna) |
praattaamisina |
| translatiivi | praattaamiseksi | praattaamisiksi |
| abessiivi | praattaamisetta | praattaamisitta |
| instruktiivi | – | praattaamisin |
| komitatiivi | – | praattaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | praattaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
praattaamis- | |