Siirry sisältöön

pounu

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Pounu Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pounu (1)

  1. havumetsävyöhykkeen pohjoisosien soilla tavattava verkkomaisesti haarainen turvevalli

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pounu pounut
genetiivi pounun pounujen
partitiivi pounua pounuja
akkusatiivi pounu;
pounun
pounut
sisäpaikallissijat
inessiivi pounussa pounuissa
elatiivi pounusta pounuista
illatiivi pounuun pounuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pounulla pounuilla
ablatiivi pounulta pounuilta
allatiivi pounulle pounuille
muut sijamuodot
essiivi poununa pounuina
translatiivi pounuksi pounuiksi
abessiivi pounutta pounuitta
instruktiivi pounuin
komitatiivi pounuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pounu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

saamelainen laina[1]

Viitteet[muokkaa]

  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.