potkuri

Kohteesta Wikisanakirja
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

potkuri (6)[1]

  1. (ilmailu, merenkulku) siipipyörä, joka muuttaa lapojensa pyörivän liikkeen väliaineen nopeutta kasvattamalla työntövoimaksi; merenkulussa korvasi siipirattaan
  2. (puhekieltä) potkukelkka

Taivutus[muokkaa]

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi potkuri potkurit
genetiivi potkurin potkurien
potkureiden
potkureitten
partitiivi potkuria potkureita
potkureja
akkusatiivi potkuri; potkurin potkurit
sisäpaikallissijat
inessiivi potkurissa potkureissa
elatiivi potkurista potkureista
illatiivi potkuriin potkureihin
ulkopaikallissijat
adessiivi potkurilla potkureilla
ablatiivi potkurilta potkureilta
allatiivi potkurille potkureille
muut sijamuodot
essiivi potkurina potkureina
translatiivi potkuriksi potkureiksi
abessiivi potkuritta potkureitta
instruktiivi potkurein
komitatiivi potkureine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

ohjauspotkuri, potkurikone, potkurinakseli, potkurinlapa, potkuriturbiini

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • potkuri Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6