posahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
posahtaminen (38)
- teonnimi verbistä posahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | posahtaminen | posahtamiset |
| genetiivi | posahtamisen | posahtamisten posahtamisien |
| partitiivi | posahtamista | posahtamisia |
| akkusatiivi | posahtaminen; posahtamisen |
posahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | posahtamisessa | posahtamisissa |
| elatiivi | posahtamisesta | posahtamisista |
| illatiivi | posahtamiseen | posahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | posahtamisella | posahtamisilla |
| ablatiivi | posahtamiselta | posahtamisilta |
| allatiivi | posahtamiselle | posahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | posahtamisena (posahtamisna) |
posahtamisina |
| translatiivi | posahtamiseksi | posahtamisiksi |
| abessiivi | posahtamisetta | posahtamisitta |
| instruktiivi | – | posahtamisin |
| komitatiivi | – | posahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | posahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
posahtamis- | |