ponnistanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ponnistanut (47)
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ponnistaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ponnistanut | ponnistaneet |
| genetiivi | ponnistaneen | ponnistaneiden ponnistaneitten |
| partitiivi | ponnistanutta | ponnistaneita |
| akkusatiivi | ponnistanut; ponnistaneen | ponnistaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ponnistaneessa | ponnistaneissa |
| elatiivi | ponnistaneesta | ponnistaneista |
| illatiivi | ponnistaneeseen | ponnistaneisiin ponnistaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ponnistaneella | ponnistaneilla |
| ablatiivi | ponnistaneelta | ponnistaneilta |
| allatiivi | ponnistaneelle | ponnistaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ponnistaneena | ponnistaneina |
| translatiivi | ponnistaneeksi | ponnistaneiksi |
| abessiivi | ponnistaneetta | ponnistaneitta |
| instruktiivi | – | ponnistanein |
| komitatiivi | – | ponnistaneine |