politisoiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
politisoiminen (38)
- teonnimi verbistä politisoida
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | politisoiminen | politisoimiset |
| genetiivi | politisoimisen | politisoimisten politisoimisien |
| partitiivi | politisoimista | politisoimisia |
| akkusatiivi | politisoiminen; politisoimisen |
politisoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | politisoimisessa | politisoimisissa |
| elatiivi | politisoimisesta | politisoimisista |
| illatiivi | politisoimiseen | politisoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | politisoimisella | politisoimisilla |
| ablatiivi | politisoimiselta | politisoimisilta |
| allatiivi | politisoimiselle | politisoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | politisoimisena (politisoimisna) |
politisoimisina |
| translatiivi | politisoimiseksi | politisoimisiksi |
| abessiivi | politisoimisetta | politisoimisitta |
| instruktiivi | – | politisoimisin |
| komitatiivi | – | politisoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | politisoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
politisoimis- | |