pokkaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pokkaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pokata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pokkaava | pokkaavat |
| genetiivi | pokkaavan | pokkaavien (pokkaavain) |
| partitiivi | pokkaavaa | pokkaavia |
| akkusatiivi | pokkaava; pokkaavan | pokkaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pokkaavassa | pokkaavissa |
| elatiivi | pokkaavasta | pokkaavista |
| illatiivi | pokkaavaan | pokkaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pokkaavalla | pokkaavilla |
| ablatiivi | pokkaavalta | pokkaavilta |
| allatiivi | pokkaavalle | pokkaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pokkaavana | pokkaavina |
| translatiivi | pokkaavaksi | pokkaaviksi |
| abessiivi | pokkaavatta | pokkaavitta |
| instruktiivi | – | pokkaavin |
| komitatiivi | – | pokkaavine |