pokaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pokaaminen (38)
- teonnimi verbistä pokata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pokaaminen | pokaamiset |
| genetiivi | pokaamisen | pokaamisten pokaamisien |
| partitiivi | pokaamista | pokaamisia |
| akkusatiivi | pokaaminen; pokaamisen |
pokaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pokaamisessa | pokaamisissa |
| elatiivi | pokaamisesta | pokaamisista |
| illatiivi | pokaamiseen | pokaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pokaamisella | pokaamisilla |
| ablatiivi | pokaamiselta | pokaamisilta |
| allatiivi | pokaamiselle | pokaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pokaamisena (pokaamisna) |
pokaamisina |
| translatiivi | pokaamiseksi | pokaamisiksi |
| abessiivi | pokaamisetta | pokaamisitta |
| instruktiivi | – | pokaamisin |
| komitatiivi | – | pokaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pokaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pokaamis- | |