Siirry sisältöön

poka

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

poka (10)

  1. pokasahan runko-osa
  2. (arkikieltä) ikkunan kehys
  3. (arkikieltä, monikossa) ks. pokat
  4. (monikossa, arkikieltä): silmälasinkehykset, silmälasit
    Donaldilla on tyylikkäät Ray-Banin pokat.
    20:t pokat testasin ja viidet miellytti.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpokɑ/
  • tavutus: po‧ka

Yhdyssanoja

[muokkaa]

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi poka pokat
genetiivi pokan pokien
(pokain)
partitiivi pokaa pokia
akkusatiivi poka;
pokan
pokat
sisäpaikallissijat
inessiivi pokassa pokissa
elatiivi pokasta pokista
illatiivi pokaan pokiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pokalla pokilla
ablatiivi pokalta pokilta
allatiivi pokalle pokille
muut sijamuodot
essiivi pokana pokina
translatiivi pokaksi pokiksi
abessiivi pokatta pokitta
instruktiivi pokin
komitatiivi pokine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo poka-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]
  • ruotsalainen laina, vrt nykyruotsin båge, suomenruotsin båga, buga, muinaisruotsin boghi[1]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

pokasaha

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • poka Kielitoimiston sanakirjassa

Substantiivi

[muokkaa]

poka (10)

  1. (slangia) baarista tai muualta isketty nainen t. mies
  2. (slangia) prostituoidun t. taksin asiakas; poliisin kohdehenkilö
  3. (slangia) omaisuusrikoksen kohde

Etymologia

[muokkaa]
  • oletettavasti takaperoisjohdos verbistä pokata1, joka on johdos poka1-sanasta

Viitteet

[muokkaa]
  1. Suomen etymologinen sanakirja. Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72. Jatkuvasti päivitettävä julkaisu. Kotimaisten kielten keskus, 2022–. ISSN: 2323-3370. ”poka”.