poimuttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
poimuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä poimuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poimuttanut | poimuttaneet |
| genetiivi | poimuttaneen | poimuttaneiden poimuttaneitten |
| partitiivi | poimuttanutta | poimuttaneita |
| akkusatiivi | poimuttanut; poimuttaneen | poimuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poimuttaneessa | poimuttaneissa |
| elatiivi | poimuttaneesta | poimuttaneista |
| illatiivi | poimuttaneeseen | poimuttaneisiin poimuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poimuttaneella | poimuttaneilla |
| ablatiivi | poimuttaneelta | poimuttaneilta |
| allatiivi | poimuttaneelle | poimuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poimuttaneena | poimuttaneina |
| translatiivi | poimuttaneeksi | poimuttaneiksi |
| abessiivi | poimuttaneetta | poimuttaneitta |
| instruktiivi | – | poimuttanein |
| komitatiivi | – | poimuttaneine |