poijuttaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
poijuttaminen (38)
- teonnimi verbistä poijuttaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | poijuttaminen | poijuttamiset |
| genetiivi | poijuttamisen | poijuttamisten poijuttamisien |
| partitiivi | poijuttamista | poijuttamisia |
| akkusatiivi | poijuttaminen; poijuttamisen |
poijuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | poijuttamisessa | poijuttamisissa |
| elatiivi | poijuttamisesta | poijuttamisista |
| illatiivi | poijuttamiseen | poijuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | poijuttamisella | poijuttamisilla |
| ablatiivi | poijuttamiselta | poijuttamisilta |
| allatiivi | poijuttamiselle | poijuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | poijuttamisena (poijuttamisna) |
poijuttamisina |
| translatiivi | poijuttamiseksi | poijuttamisiksi |
| abessiivi | poijuttamisetta | poijuttamisitta |
| instruktiivi | – | poijuttamisin |
| komitatiivi | – | poijuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | poijuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
poijuttamis- | |