pohjautuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pohjautuminen (38)
- teonnimi verbistä pohjautua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pohjautuminen | pohjautumiset |
| genetiivi | pohjautumisen | pohjautumisten pohjautumisien |
| partitiivi | pohjautumista | pohjautumisia |
| akkusatiivi | pohjautuminen; pohjautumisen |
pohjautumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pohjautumisessa | pohjautumisissa |
| elatiivi | pohjautumisesta | pohjautumisista |
| illatiivi | pohjautumiseen | pohjautumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pohjautumisella | pohjautumisilla |
| ablatiivi | pohjautumiselta | pohjautumisilta |
| allatiivi | pohjautumiselle | pohjautumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pohjautumisena (pohjautumisna) |
pohjautumisina |
| translatiivi | pohjautumiseksi | pohjautumisiksi |
| abessiivi | pohjautumisetta | pohjautumisitta |
| instruktiivi | – | pohjautumisin |
| komitatiivi | – | pohjautumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pohjautumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pohjautumis- | |