piuha
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]piuha (9)
- kapean lapion tapainen turpeennostoväline
- (arkikieltä) sähkö- tms. johto
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpiu̯hɑ/
- tavutus: piu‧ha
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piuha | piuhat |
| genetiivi | piuhan | piuhojen (piuhain) |
| partitiivi | piuhaa | piuhoja |
| akkusatiivi | piuha; piuhan |
piuhat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piuhassa | piuhoissa |
| elatiivi | piuhasta | piuhoista |
| illatiivi | piuhaan | piuhoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piuhalla | piuhoilla |
| ablatiivi | piuhalta | piuhoilta |
| allatiivi | piuhalle | piuhoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piuhana | piuhoina |
| translatiivi | piuhaksi | piuhoiksi |
| abessiivi | piuhatta | piuhoitta |
| instruktiivi | – | piuhoin |
| komitatiivi | – | piuhoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piuha- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |