piuha
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- kapean lapion tapainen turpeennostoväline
- (arkikieltä) sähkö- tms. johto
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpiu̯hɑ/
- tavutus: piu‧ha
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | piuha | piuhat |
genetiivi | piuhan | piuhojen (piuhain) |
partitiivi | piuhaa | piuhoja |
akkusatiivi | piuha; piuhan |
piuhat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | piuhassa | piuhoissa |
elatiivi | piuhasta | piuhoista |
illatiivi | piuhaan | piuhoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | piuhalla | piuhoilla |
ablatiivi | piuhalta | piuhoilta |
allatiivi | piuhalle | piuhoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | piuhana | piuhoina |
translatiivi | piuhaksi | piuhoiksi |
abessiivi | piuhatta | piuhoitta |
instruktiivi | – | piuhoin |
komitatiivi | – | piuhoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | piuha- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- piuha Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Piuha. Kotimaisten kielten keskus
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9