piristäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
piristäminen (38)
- teonnimi verbistä piristää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piristäminen | piristämiset |
| genetiivi | piristämisen | piristämisten piristämisien |
| partitiivi | piristämistä | piristämisiä |
| akkusatiivi | piristäminen; piristämisen |
piristämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piristämisessä | piristämisissä |
| elatiivi | piristämisestä | piristämisistä |
| illatiivi | piristämiseen | piristämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piristämisellä | piristämisillä |
| ablatiivi | piristämiseltä | piristämisiltä |
| allatiivi | piristämiselle | piristämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piristämisenä (piristämisnä) |
piristämisinä |
| translatiivi | piristämiseksi | piristämisiksi |
| abessiivi | piristämisettä | piristämisittä |
| instruktiivi | – | piristämisin |
| komitatiivi | – | piristämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piristämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
piristämis- | |