piperiini
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
piperiini (5)
- eräs alkaloidi, joka antaa mausteisen maun mm. mustapippurille
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piperiini | piperiinit |
| genetiivi | piperiinin | piperiinien (piperiinein) |
| partitiivi | piperiiniä | piperiinejä |
| akkusatiivi | piperiini; piperiinin |
piperiinit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piperiinissä | piperiineissä |
| elatiivi | piperiinistä | piperiineistä |
| illatiivi | piperiiniin | piperiineihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piperiinillä | piperiineillä |
| ablatiivi | piperiiniltä | piperiineiltä |
| allatiivi | piperiinille | piperiineille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piperiininä | piperiineinä |
| translatiivi | piperiiniksi | piperiineiksi |
| abessiivi | piperiinittä | piperiineittä |
| instruktiivi | – | piperiinein |
| komitatiivi | – | piperiineine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piperiini- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. eräs alkaloidi, joka antaa mausteisen maun mm. mustapippurille
|