pilaantuminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pilaantuminen (38)
- teonnimi verbistä pilaantua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pilaantuminen | pilaantumiset |
| genetiivi | pilaantumisen | pilaantumisten pilaantumisien |
| partitiivi | pilaantumista | pilaantumisia |
| akkusatiivi | pilaantuminen; pilaantumisen |
pilaantumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pilaantumisessa | pilaantumisissa |
| elatiivi | pilaantumisesta | pilaantumisista |
| illatiivi | pilaantumiseen | pilaantumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pilaantumisella | pilaantumisilla |
| ablatiivi | pilaantumiselta | pilaantumisilta |
| allatiivi | pilaantumiselle | pilaantumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pilaantumisena (pilaantumisna) |
pilaantumisina |
| translatiivi | pilaantumiseksi | pilaantumisiksi |
| abessiivi | pilaantumisetta | pilaantumisitta |
| instruktiivi | – | pilaantumisin |
| komitatiivi | – | pilaantumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pilaantumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pilaantumis- | |
Etymologia
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- pilaantuminen Tieteen termipankissa