piittaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
piittaaminen (38)
- teonnimi verbistä piitata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piittaaminen | piittaamiset |
| genetiivi | piittaamisen | piittaamisten piittaamisien |
| partitiivi | piittaamista | piittaamisia |
| akkusatiivi | piittaaminen; piittaamisen |
piittaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piittaamisessa | piittaamisissa |
| elatiivi | piittaamisesta | piittaamisista |
| illatiivi | piittaamiseen | piittaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piittaamisella | piittaamisilla |
| ablatiivi | piittaamiselta | piittaamisilta |
| allatiivi | piittaamiselle | piittaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piittaamisena (piittaamisna) |
piittaamisina |
| translatiivi | piittaamiseksi | piittaamisiksi |
| abessiivi | piittaamisetta | piittaamisitta |
| instruktiivi | – | piittaamisin |
| komitatiivi | – | piittaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piittaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
piittaamis- | |