piisaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
piisaaminen (38)
- teonnimi verbistä piisata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piisaaminen | piisaamiset |
| genetiivi | piisaamisen | piisaamisten piisaamisien |
| partitiivi | piisaamista | piisaamisia |
| akkusatiivi | piisaaminen; piisaamisen |
piisaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piisaamisessa | piisaamisissa |
| elatiivi | piisaamisesta | piisaamisista |
| illatiivi | piisaamiseen | piisaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piisaamisella | piisaamisilla |
| ablatiivi | piisaamiselta | piisaamisilta |
| allatiivi | piisaamiselle | piisaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piisaamisena (piisaamisna) |
piisaamisina |
| translatiivi | piisaamiseksi | piisaamisiksi |
| abessiivi | piisaamisetta | piisaamisitta |
| instruktiivi | – | piisaamisin |
| komitatiivi | – | piisaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piisaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
piisaamis- | |