piimiminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
piimiminen (38)
- teonnimi verbistä piimiä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | piimiminen | piimimiset |
| genetiivi | piimimisen | piimimisten piimimisien |
| partitiivi | piimimistä | piimimisiä |
| akkusatiivi | piimiminen; piimimisen |
piimimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | piimimisessä | piimimisissä |
| elatiivi | piimimisestä | piimimisistä |
| illatiivi | piimimiseen | piimimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | piimimisellä | piimimisillä |
| ablatiivi | piimimiseltä | piimimisiltä |
| allatiivi | piimimiselle | piimimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | piimimisenä (piimimisnä) |
piimimisinä |
| translatiivi | piimimiseksi | piimimisiksi |
| abessiivi | piimimisettä | piimimisittä |
| instruktiivi | – | piimimisin |
| komitatiivi | – | piimimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | piimimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
piimimis- | |