pihvi

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pihvi (5)

  1. pannulla tai grillissä paistettu liharuoka, joka valmistetaan kokolihasta, yleensä sisä- tai ulkofileestä, myös vastaavanlaisista kasvisruoista

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pihvi pihvit
genetiivi pihvin pihvien
partitiivi pihviä pihvejä
akkusatiivi pihvi;
pihvin
pihvit
sisäpaikallissijat
inessiivi pihvissä pihveissä
elatiivi pihvistä pihveistä
illatiivi pihviin pihveihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pihvillä pihveillä
ablatiivi pihviltä pihveiltä
allatiivi pihville pihveille
muut sijamuodot
essiivi pihvinä pihveinä
translatiivi pihviksi pihveiksi
abessiivi pihvittä pihveittä
instruktiivi pihvein
komitatiivi pihveine-
+ omistusliite

Etymologia[muokkaa]

englantilainen laina[1] tai todennäköisemmin laina ruotsinkielisestä biff, itse lyhenne sanasta biffstek, laina englanninkielisestä beefsteak[2]

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

grillipihvi, häränpihvi, jauhelihapihvi, jauhemaksapihvi, kalapihvi, kanapihvi, kasvispihvi, lankkupihvi, lehtipihvi, lindströminpihvi, maksapihvi, merimiespihvi, metsästäjänpihvi, murekepihvi, pannupihvi, perhospihvi, pihviliha, pihvitomaatti, pippuripihvi, punajuuripihvi, raakapihvi, selleripihvi, silakkapihvi, sipulipihvi, stroganovinpihvi, tartaripihvi, tartarpihvi t-luupihvi

Idiomit[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pihvi Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Paavo Pulkkinen: Englantilaislainojen osuus suomenkielisessä kaunokirjallisuudessa. Virittäjä, 1981, nro 4, s. 314. Artikkelin verkkoversio.
  2. K. Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja