pihahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pihahtaminen (38)
- teonnimi verbistä pihahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pihahtaminen | pihahtamiset |
| genetiivi | pihahtamisen | pihahtamisten pihahtamisien |
| partitiivi | pihahtamista | pihahtamisia |
| akkusatiivi | pihahtaminen; pihahtamisen |
pihahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pihahtamisessa | pihahtamisissa |
| elatiivi | pihahtamisesta | pihahtamisista |
| illatiivi | pihahtamiseen | pihahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pihahtamisella | pihahtamisilla |
| ablatiivi | pihahtamiselta | pihahtamisilta |
| allatiivi | pihahtamiselle | pihahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pihahtamisena (pihahtamisna) |
pihahtamisina |
| translatiivi | pihahtamiseksi | pihahtamisiksi |
| abessiivi | pihahtamisetta | pihahtamisitta |
| instruktiivi | – | pihahtamisin |
| komitatiivi | – | pihahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pihahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pihahtamis- | |