pidentäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pidentäminen (38)
- teonnimi verbistä pidentää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pidentäminen | pidentämiset |
| genetiivi | pidentämisen | pidentämisten pidentämisien |
| partitiivi | pidentämistä | pidentämisiä |
| akkusatiivi | pidentäminen; pidentämisen |
pidentämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pidentämisessä | pidentämisissä |
| elatiivi | pidentämisestä | pidentämisistä |
| illatiivi | pidentämiseen | pidentämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pidentämisellä | pidentämisillä |
| ablatiivi | pidentämiseltä | pidentämisiltä |
| allatiivi | pidentämiselle | pidentämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pidentämisenä (pidentämisnä) |
pidentämisinä |
| translatiivi | pidentämiseksi | pidentämisiksi |
| abessiivi | pidentämisettä | pidentämisittä |
| instruktiivi | – | pidentämisin |
| komitatiivi | – | pidentämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pidentämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pidentämis- | |