pidennys

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pidennys (39)

  1. se, kun jotain pidennetään; pidennetty osuus; pidentävä osa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpidenːys/
  • tavutus: pi‧den‧nys

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pidennys pidennykset
genetiivi pidennyksen pidennysten
pidennyksien
partitiivi pidennystä pidennyksiä
akkusatiivi pidennys;
pidennyksen
pidennykset
sisäpaikallissijat
inessiivi pidennyksessä pidennyksissä
elatiivi pidennyksestä pidennyksistä
illatiivi pidennykseen pidennyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pidennyksellä pidennyksillä
ablatiivi pidennykseltä pidennyksiltä
allatiivi pidennykselle pidennyksille
muut sijamuodot
essiivi pidennyksenä pidennyksinä
translatiivi pidennykseksi pidennyksiksi
abessiivi pidennyksettä pidennyksittä
instruktiivi pidennyksin
komitatiivi pidennyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pidennykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pidennys-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]