pidättänyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pidättänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä pidättää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pidättänyt | pidättäneet |
| genetiivi | pidättäneen | pidättäneiden pidättäneitten |
| partitiivi | pidättänyttä | pidättäneitä |
| akkusatiivi | pidättänyt; pidättäneen | pidättäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pidättäneessä | pidättäneissä |
| elatiivi | pidättäneestä | pidättäneistä |
| illatiivi | pidättäneeseen | pidättäneisiin pidättäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pidättäneellä | pidättäneillä |
| ablatiivi | pidättäneeltä | pidättäneiltä |
| allatiivi | pidättäneelle | pidättäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pidättäneenä | pidättäneinä |
| translatiivi | pidättäneeksi | pidättäneiksi |
| abessiivi | pidättäneettä | pidättäneittä |
| instruktiivi | – | pidättänein |
| komitatiivi | – | pidättäneine |