peuhaaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]peuhaaminen (38)
- teonnimi verbistä peuhata
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | peuhaaminen | peuhaamiset |
| genetiivi | peuhaamisen | peuhaamisten peuhaamisien |
| partitiivi | peuhaamista | peuhaamisia |
| akkusatiivi | peuhaaminen; peuhaamisen |
peuhaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | peuhaamisessa | peuhaamisissa |
| elatiivi | peuhaamisesta | peuhaamisista |
| illatiivi | peuhaamiseen | peuhaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | peuhaamisella | peuhaamisilla |
| ablatiivi | peuhaamiselta | peuhaamisilta |
| allatiivi | peuhaamiselle | peuhaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | peuhaamisena (peuhaamisna) |
peuhaamisina |
| translatiivi | peuhaamiseksi | peuhaamisiksi |
| abessiivi | peuhaamisetta | peuhaamisitta |
| instruktiivi | – | peuhaamisin |
| komitatiivi | – | peuhaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | peuhaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
peuhaamis- | |