pettäjä
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- henkilö joka pettää; petturi
- henkilö joka tekee aviorikoksen
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpet̪ːæjæ/
- tavutus: pet‧tä‧jä
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pettäjä | pettäjät |
genetiivi | pettäjän | pettäjien (pettäjäin) |
partitiivi | pettäjää | pettäjiä |
akkusatiivi | pettäjä; pettäjän |
pettäjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pettäjässä | pettäjissä |
elatiivi | pettäjästä | pettäjistä |
illatiivi | pettäjään | pettäjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pettäjällä | pettäjillä |
ablatiivi | pettäjältä | pettäjiltä |
allatiivi | pettäjälle | pettäjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pettäjänä | pettäjinä |
translatiivi | pettäjäksi | pettäjiksi |
abessiivi | pettäjättä | pettäjittä |
instruktiivi | – | pettäjin |
komitatiivi | – | pettäjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pettäjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
2. henkilö joka tekee aviorikoksen
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pettäjä Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10