pensaikko

Suomi

Substantiivi

pensaikko (4-A)

1. etupäässä pensaita kasvava alue

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
nominatiivi	pensaikko	pensaikot
genetiivi	pensaikon	pensaikoiden pensaikoitten pensaikkojen (pensaikkoin)
partitiivi	pensaikkoa	pensaikkoja pensaikoita
akkusatiivi	pensaikko; pensaikon	pensaikot
Sisäpaikallissijat
inessiivi	pensaikossa	pensaikoissa
elatiivi	pensaikosta	pensaikoista
illatiivi	pensaikkoon	pensaikkoihin pensaikoihin
Ulkopaikallissijat
adessiivi	pensaikolla	pensaikoilla
ablatiivi	pensaikolta	pensaikoilta
allatiivi	pensaikolle	pensaikoille
Muut
essiivi	pensaikkona	pensaikkoina
translatiivi	pensaikoksi	pensaikoiksi
abessiivi	pensaikotta	pensaikoitta
instruktiivi	–	pensaikoin
komitatiivi	–	pensaikkoine- + omistusliite

Käännökset

1. etupäässä pensaita kasvava alue

englanti: shrubbery; scrub, brush espanja: matorral m. italia: cespugli m. (monikollinen, ei yksikkömuotoja), boschetto m.

ranska: broussailles f. (monikollinen, ei yksikkömuotoja) ruotsi: snår, busksnår, buskage saksa: Gebüsch n., Gesträuch n., Busch m.

Liittyvät sanat

Johdokset

• adjektiivit: pensaikkoinen

Aiheesta muualla

• Kielitoimiston sanakirja: pensaikko