pengonta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pengonta (9-J)

  1. penkominen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpeŋːont̪ɑ/
  • tavutus: pen‧gon‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pengonta pengonnat
genetiivi pengonnan pengontojen
(pengontain)
partitiivi pengontaa pengontoja
akkusatiivi pengonta;
pengonnan
pengonnat
sisäpaikallissijat
inessiivi pengonnassa pengonnoissa
elatiivi pengonnasta pengonnoista
illatiivi pengontaan pengontoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pengonnalla pengonnoilla
ablatiivi pengonnalta pengonnoilta
allatiivi pengonnalle pengonnoille
muut sijamuodot
essiivi pengontana pengontoina
translatiivi pengonnaksi pengonnoiksi
abessiivi pengonnatta pengonnoitta
instruktiivi pengonnoin
komitatiivi pengontoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pengonna-
vahva vartalo pengonta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]