pelkuruus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]pelkuruus (40)
- se, että on pelkuri
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpelkuruːs/
- tavutus: pel‧ku‧ruus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pelkuruus | pelkuruudet |
| genetiivi | pelkuruuden | pelkuruuksien |
| partitiivi | pelkuruutta | pelkuruuksia |
| akkusatiivi | pelkuruus; pelkuruuden |
pelkuruudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pelkuruudessa | pelkuruuksissa |
| elatiivi | pelkuruudesta | pelkuruuksista |
| illatiivi | pelkuruuteen | pelkuruuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pelkuruudella | pelkuruuksilla |
| ablatiivi | pelkuruudelta | pelkuruuksilta |
| allatiivi | pelkuruudelle | pelkuruuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pelkuruutena | pelkuruuksina |
| translatiivi | pelkuruudeksi | pelkuruuksiksi |
| abessiivi | pelkuruudetta | pelkuruuksitta |
| instruktiivi | – | pelkuruuksin |
| komitatiivi | – | pelkuruuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | pelkuruude- | |
| vahva vartalo | pelkuruute- | |
| konsonantti- vartalo |
pelkuruut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. se, että on pelkuri
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- pelkuruus Kielitoimiston sanakirjassa