pelailu
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pelailu (2)
- se, että pelaillaan
- kännykällä pelailu
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pelailu | pelailut |
| genetiivi | pelailun | pelailujen pelailuiden pelailuitten |
| partitiivi | pelailua | pelailuita pelailuja |
| akkusatiivi | pelailu; pelailun |
pelailut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pelailussa | pelailuissa |
| elatiivi | pelailusta | pelailuista |
| illatiivi | pelailuun | pelailuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pelailulla | pelailuilla |
| ablatiivi | pelailulta | pelailuilta |
| allatiivi | pelailulle | pelailuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pelailuna | pelailuina |
| translatiivi | pelailuksi | pelailuiksi |
| abessiivi | pelailutta | pelailuitta |
| instruktiivi | – | pelailuin |
| komitatiivi | – | pelailuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pelailu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |