peipponen
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
peipponen (38)
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | peipponen | peipposet |
| genetiivi | peipposen | peipposten peipposien |
| partitiivi | peipposta | peipposia |
| akkusatiivi | peipponen; peipposen |
peipposet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | peipposessa | peipposissa |
| elatiivi | peipposesta | peipposista |
| illatiivi | peipposeen | peipposiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | peipposella | peipposilla |
| ablatiivi | peipposelta | peipposilta |
| allatiivi | peipposelle | peipposille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | peipposena (peipposna) |
peipposina |
| translatiivi | peipposeksi | peipposiksi |
| abessiivi | peipposetta | peippositta |
| instruktiivi | – | peipposin |
| komitatiivi | – | peipposine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | peippose- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
peippos- | |
Etymologia[muokkaa]
Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran Ericus Schroderuksen sanakirjassa 1637 (muodossa peipinen).[1]
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kaisa Häkkinen: Linnun nimi, s. 75. Helsinki: Teos, 2004. ISB-951-851-013-X.