pauhaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pauhaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pauhata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pauhaava | pauhaavat |
| genetiivi | pauhaavan | pauhaavien (pauhaavain) |
| partitiivi | pauhaavaa | pauhaavia |
| akkusatiivi | pauhaava; pauhaavan | pauhaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pauhaavassa | pauhaavissa |
| elatiivi | pauhaavasta | pauhaavista |
| illatiivi | pauhaavaan | pauhaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pauhaavalla | pauhaavilla |
| ablatiivi | pauhaavalta | pauhaavilta |
| allatiivi | pauhaavalle | pauhaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pauhaavana | pauhaavina |
| translatiivi | pauhaavaksi | pauhaaviksi |
| abessiivi | pauhaavatta | pauhaavitta |
| instruktiivi | – | pauhaavin |
| komitatiivi | – | pauhaavine |