pakottomuus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pakottomuus (40)

  1. se, että on pakoton

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑkot̪ˌt̪omuːs/
  • tavutus: pa‧kot‧to‧muus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pakottomuus pakottomuudet
genetiivi pakottomuuden pakottomuuksien
partitiivi pakottomuutta pakottomuuksia
akkusatiivi pakottomuus;
pakottomuuden
pakottomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi pakottomuudessa pakottomuuksissa
elatiivi pakottomuudesta pakottomuuksista
illatiivi pakottomuuteen pakottomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi pakottomuudella pakottomuuksilla
ablatiivi pakottomuudelta pakottomuuksilta
allatiivi pakottomuudelle pakottomuuksille
muut sijamuodot
essiivi pakottomuutena pakottomuuksina
translatiivi pakottomuudeksi pakottomuuksiksi
abessiivi pakottomuudetta pakottomuuksitta
instruktiivi pakottomuuksin
komitatiivi pakottomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pakottomuude-
vahva vartalo pakottomuute-
konsonantti-
vartalo
pakottomuut-

Etymologia[muokkaa]

sanan pakoton vartalosta pakottom- ja suffiksista -uus

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]