painike

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

painike (48-A)[1]

  1. painonappi; nappi, jota painamalla tapahtuu jotain
    Poistu koko näytön tilasta painikkeella Esc

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpɑi̯nikeˣ/
  • tavutus: pai‧ni‧ke

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi painike painikkeet
genetiivi painikkeen painikkeiden
painikkeitten
partitiivi painiketta painikkeita
akkusatiivi painike;
painikkeen
painikkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi painikkeessa painikkeissa
elatiivi painikkeesta painikkeista
illatiivi painikkeeseen painikkeisiin
painikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi painikkeella painikkeilla
ablatiivi painikkeelta painikkeilta
allatiivi painikkeelle painikkeille
muut sijamuodot
essiivi painikkeena painikkeina
translatiivi painikkeeksi painikkeiksi
abessiivi painikkeetta painikkeitta
instruktiivi painikkein
komitatiivi painikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo painikkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
painiket-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

avauspainike, käyttöpainike, palanpainike

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • painike Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 48-A