paikantava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
paikantava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä paikantaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | paikantava | paikantavat |
| genetiivi | paikantavan | paikantavien (paikantavain) |
| partitiivi | paikantavaa | paikantavia |
| akkusatiivi | paikantava; paikantavan | paikantavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | paikantavassa | paikantavissa |
| elatiivi | paikantavasta | paikantavista |
| illatiivi | paikantavaan | paikantaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | paikantavalla | paikantavilla |
| ablatiivi | paikantavalta | paikantavilta |
| allatiivi | paikantavalle | paikantaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | paikantavana | paikantavina |
| translatiivi | paikantavaksi | paikantaviksi |
| abessiivi | paikantavatta | paikantavitta |
| instruktiivi | – | paikantavin |
| komitatiivi | – | paikantavine |