paijaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
paijaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä paijata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | paijaava | paijaavat |
genetiivi | paijaavan | paijaavien (paijaavain) |
partitiivi | paijaavaa | paijaavia |
akkusatiivi | paijaava; paijaavan | paijaavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | paijaavassa | paijaavissa |
elatiivi | paijaavasta | paijaavista |
illatiivi | paijaavaan | paijaaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | paijaavalla | paijaavilla |
ablatiivi | paijaavalta | paijaavilta |
allatiivi | paijaavalle | paijaaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | paijaavana | paijaavina |
translatiivi | paijaavaksi | paijaaviksi |
abessiivi | paijaavatta | paijaavitta |
instruktiivi | – | paijaavin |
komitatiivi | – | paijaavine |