pölliminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pölliminen (38)
- teonnimi verbistä pölliä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pölliminen | pöllimiset |
| genetiivi | pöllimisen | pöllimisten pöllimisien |
| partitiivi | pöllimistä | pöllimisiä |
| akkusatiivi | pölliminen; pöllimisen |
pöllimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pöllimisessä | pöllimisissä |
| elatiivi | pöllimisestä | pöllimisistä |
| illatiivi | pöllimiseen | pöllimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pöllimisellä | pöllimisillä |
| ablatiivi | pöllimiseltä | pöllimisiltä |
| allatiivi | pöllimiselle | pöllimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pöllimisenä (pöllimisnä) |
pöllimisinä |
| translatiivi | pöllimiseksi | pöllimisiksi |
| abessiivi | pöllimisettä | pöllimisittä |
| instruktiivi | – | pöllimisin |
| komitatiivi | – | pöllimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pöllimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pöllimis- | |