pärähtänyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pärähtänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä pärähtää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pärähtänyt | pärähtäneet |
genetiivi | pärähtäneen | pärähtäneiden pärähtäneitten |
partitiivi | pärähtänyttä | pärähtäneitä |
akkusatiivi | pärähtänyt; pärähtäneen | pärähtäneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pärähtäneessä | pärähtäneissä |
elatiivi | pärähtäneestä | pärähtäneistä |
illatiivi | pärähtäneeseen | pärähtäneisiin pärähtäneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pärähtäneellä | pärähtäneillä |
ablatiivi | pärähtäneeltä | pärähtäneiltä |
allatiivi | pärähtäneelle | pärähtäneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pärähtäneenä | pärähtäneinä |
translatiivi | pärähtäneeksi | pärähtäneiksi |
abessiivi | pärähtäneettä | pärähtäneittä |
instruktiivi | – | pärähtänein |
komitatiivi | – | pärähtäneine |