pälyileminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
pälyileminen (38)
- teonnimi verbistä pälyillä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pälyileminen | pälyilemiset |
| genetiivi | pälyilemisen | pälyilemisten pälyilemisien |
| partitiivi | pälyilemistä | pälyilemisiä |
| akkusatiivi | pälyileminen; pälyilemisen |
pälyilemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pälyilemisessä | pälyilemisissä |
| elatiivi | pälyilemisestä | pälyilemisistä |
| illatiivi | pälyilemiseen | pälyilemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pälyilemisellä | pälyilemisillä |
| ablatiivi | pälyilemiseltä | pälyilemisiltä |
| allatiivi | pälyilemiselle | pälyilemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pälyilemisenä (pälyilemisnä) |
pälyilemisinä |
| translatiivi | pälyilemiseksi | pälyilemisiksi |
| abessiivi | pälyilemisettä | pälyilemisittä |
| instruktiivi | – | pälyilemisin |
| komitatiivi | – | pälyilemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pälyilemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
pälyilemis- | |