päätyvä
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]päätyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä päätyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | päätyvä | päätyvät |
| genetiivi | päätyvän | päätyvien (päätyväin) |
| partitiivi | päätyvää | päätyviä |
| akkusatiivi | päätyvä; päätyvän |
päätyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | päätyvässä | päätyvissä |
| elatiivi | päätyvästä | päätyvistä |
| illatiivi | päätyvään | päätyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | päätyvällä | päätyvillä |
| ablatiivi | päätyvältä | päätyviltä |
| allatiivi | päätyvälle | päätyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | päätyvänä | päätyvinä |
| translatiivi | päätyväksi | päätyviksi |
| abessiivi | päätyvättä | päätyvittä |
| instruktiivi | – | päätyvin |
| komitatiivi | – | päätyvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | päätyvä- | |
| vahva vartalo | päätyvä- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |