otsikoiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
otsikoiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä otsikoida
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | otsikoiva | otsikoivat |
| genetiivi | otsikoivan | otsikoivien (otsikoivain) |
| partitiivi | otsikoivaa | otsikoivia |
| akkusatiivi | otsikoiva; otsikoivan | otsikoivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | otsikoivassa | otsikoivissa |
| elatiivi | otsikoivasta | otsikoivista |
| illatiivi | otsikoivaan | otsikoiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | otsikoivalla | otsikoivilla |
| ablatiivi | otsikoivalta | otsikoivilta |
| allatiivi | otsikoivalle | otsikoiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | otsikoivana | otsikoivina |
| translatiivi | otsikoivaksi | otsikoiviksi |
| abessiivi | otsikoivatta | otsikoivitta |
| instruktiivi | – | otsikoivin |
| komitatiivi | – | otsikoivine |