osaava
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
osaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä osata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osaava | osaavat |
| genetiivi | osaavan | osaavien (osaavain) |
| partitiivi | osaavaa | osaavia |
| akkusatiivi | osaava; osaavan | osaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osaavassa | osaavissa |
| elatiivi | osaavasta | osaavista |
| illatiivi | osaavaan | osaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osaavalla | osaavilla |
| ablatiivi | osaavalta | osaavilta |
| allatiivi | osaavalle | osaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osaavana | osaavina |
| translatiivi | osaavaksi | osaaviksi |
| abessiivi | osaavatta | osaavitta |
| instruktiivi | – | osaavin |
| komitatiivi | – | osaavine |