orjuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]orjuus (40)
- se, että on orja; orjana oleminen
- yhteiskunnallinen järjestelmä jossa orjien pito on sallittua ja hyväksyttyä
- (kuvaannollisesti) riippuvuus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈorjuːs/
- tavutus: or‧juus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | orjuus | orjuudet |
| genetiivi | orjuuden | orjuuksien |
| partitiivi | orjuutta | orjuuksia |
| akkusatiivi | orjuus; orjuuden |
orjuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | orjuudessa | orjuuksissa |
| elatiivi | orjuudesta | orjuuksista |
| illatiivi | orjuuteen | orjuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | orjuudella | orjuuksilla |
| ablatiivi | orjuudelta | orjuuksilta |
| allatiivi | orjuudelle | orjuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | orjuutena | orjuuksina |
| translatiivi | orjuudeksi | orjuuksiksi |
| abessiivi | orjuudetta | orjuuksitta |
| instruktiivi | – | orjuuksin |
| komitatiivi | – | orjuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | orjuude- | |
| vahva vartalo | orjuute- | |
| konsonantti- vartalo |
orjuut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- orjuus Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 403 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa