oppima

Wikisanakirjasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Redirect arrow without text.svg
Katso myös: õppima

Verbi[muokkaa]

oppima

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä oppia

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oppima oppimat
genetiivi oppiman oppimien
(oppimain)
partitiivi oppimaa oppimia
akkusatiivi oppima; oppiman oppimat
sisäpaikallissijat
inessiivi oppimassa oppimissa
elatiivi oppimasta oppimista
illatiivi oppimaan oppimiin
ulkopaikallissijat
adessiivi oppimalla oppimilla
ablatiivi oppimalta oppimilta
allatiivi oppimalle oppimille
muut sijamuodot
essiivi oppimana oppimina
translatiivi oppimaksi oppimiksi
abessiivi oppimatta oppimitta
instruktiivi oppimin
komitatiivi oppimine