opettavuus
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
opettavuus (40)
- se, että on opettava
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈopet̪ˌt̪ɑʋuːs/
- tavutus: o‧pet‧ta‧vuus
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | opettavuus | opettavuudet |
| genetiivi | opettavuuden | opettavuuksien |
| partitiivi | opettavuutta | opettavuuksia |
| akkusatiivi | opettavuus; opettavuuden |
opettavuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | opettavuudessa | opettavuuksissa |
| elatiivi | opettavuudesta | opettavuuksista |
| illatiivi | opettavuuteen | opettavuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | opettavuudella | opettavuuksilla |
| ablatiivi | opettavuudelta | opettavuuksilta |
| allatiivi | opettavuudelle | opettavuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | opettavuutena | opettavuuksina |
| translatiivi | opettavuudeksi | opettavuuksiksi |
| abessiivi | opettavuudetta | opettavuuksitta |
| instruktiivi | – | opettavuuksin |
| komitatiivi | – | opettavuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | opettavuude- | |
| vahva vartalo | opettavuute- | |
| konsonantti- vartalo |
opettavuut- | |
Etymologia[muokkaa]
sanan opettava vartalosta opettav- ja suffiksista -uus
Käännökset[muokkaa]
1. se, että on opettava
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- opettavuus Kielitoimiston sanakirjassa