onnahtaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
onnahtaminen (38)
- teonnimi verbistä onnahtaa
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | onnahtaminen | onnahtamiset |
| genetiivi | onnahtamisen | onnahtamisten onnahtamisien |
| partitiivi | onnahtamista | onnahtamisia |
| akkusatiivi | onnahtaminen; onnahtamisen |
onnahtamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | onnahtamisessa | onnahtamisissa |
| elatiivi | onnahtamisesta | onnahtamisista |
| illatiivi | onnahtamiseen | onnahtamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | onnahtamisella | onnahtamisilla |
| ablatiivi | onnahtamiselta | onnahtamisilta |
| allatiivi | onnahtamiselle | onnahtamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | onnahtamisena (onnahtamisna) |
onnahtamisina |
| translatiivi | onnahtamiseksi | onnahtamisiksi |
| abessiivi | onnahtamisetta | onnahtamisitta |
| instruktiivi | – | onnahtamisin |
| komitatiivi | – | onnahtamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | onnahtamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
onnahtamis- | |