onkiva
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
onkiva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä onkia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | onkiva | onkivat |
| genetiivi | onkivan | onkivien (onkivain) |
| partitiivi | onkivaa | onkivia |
| akkusatiivi | onkiva; onkivan | onkivat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | onkivassa | onkivissa |
| elatiivi | onkivasta | onkivista |
| illatiivi | onkivaan | onkiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | onkivalla | onkivilla |
| ablatiivi | onkivalta | onkivilta |
| allatiivi | onkivalle | onkiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | onkivana | onkivina |
| translatiivi | onkivaksi | onkiviksi |
| abessiivi | onkivatta | onkivitta |
| instruktiivi | – | onkivin |
| komitatiivi | – | onkivine |