ongittu
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
ongittu
- (taivutusmuoto) passiivin partisiipin perfekti verbistä onkia
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ongittu | ongitut |
| genetiivi | ongitun | ongittujen |
| partitiivi | ongittua | ongittuja |
| akkusatiivi | ongittu; ongitun | ongitut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ongitussa | ongituissa |
| elatiivi | ongitusta | ongituista |
| illatiivi | ongittuun | ongittuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ongitulla | ongituilla |
| ablatiivi | ongitulta | ongituilta |
| allatiivi | ongitulle | ongituille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ongittuna | ongittuina |
| translatiivi | ongituksi | ongituiksi |
| abessiivi | ongitutta | ongituitta |
| instruktiivi | – | ongituin |
| komitatiivi | – | ongittuine |