ommel

Kohteesta Wikisanakirja
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

ommel (49-H)

  1. ompelemalla tehty työ
    Sauman ommel on ratkennut.

Taivutus[muokkaa]

  • Eräissä sijamuodoissa sanan taivutus on tyypin 32 tai 48 kaltainen.
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ommel,
ompele
ompelet,
ompeleet
genetiivi ompelen,
ompeleen
ommelten,
ompelien,
ompeleiden,
ompeleitten
partitiivi ommelta,
ompeletta
ompelia,
ompeleita
akkusatiivi ommel,
ompele; ompelen,
ompeleen
ompelet,
ompeleet
sisäpaikallissijat
inessiivi ompelessa,
ompeleessa
ompelissa,
ompeleissa
elatiivi ompelesta,
ompeleesta
ompelista,
ompeleista
illatiivi ompeleen,
ompeleeseen
ompeliin,
ompeleisiin,
ompeleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ompelella,
ompeleella
ompelilla,
ompeleilla
ablatiivi ompelelta,
ompeleelta
ompelilta,
ompeleilta
allatiivi ompelelle,
ompeleelle
ompelille,
ompeleille
muut sijamuodot
essiivi ompelena,
ompeleena,
(ommelna)
ompelina,
ompeleina
translatiivi ompeleksi,
ompeleeksi
ompeliksi,
ompeleiksi
abessiivi ompeletta,
ompeleetta
ompelitta,
ompeleitta
instruktiivi ompelin,
ompelein
komitatiivi ompeline-,
ompeleine-
+ omistusliite

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Rinnakkaismuodot[muokkaa]
Yhdyssanat[muokkaa]

jousto-ommel, ketjuommel, ommelkangas, reunaommel, siksakkiommel, suoraommel

Aiheesta muualla[muokkaa]