omaaminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
omaaminen (38)
- teonnimi verbistä omata
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | omaaminen | omaamiset |
| genetiivi | omaamisen | omaamisten omaamisien |
| partitiivi | omaamista | omaamisia |
| akkusatiivi | omaaminen; omaamisen |
omaamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | omaamisessa | omaamisissa |
| elatiivi | omaamisesta | omaamisista |
| illatiivi | omaamiseen | omaamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | omaamisella | omaamisilla |
| ablatiivi | omaamiselta | omaamisilta |
| allatiivi | omaamiselle | omaamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | omaamisena (omaamisna) |
omaamisina |
| translatiivi | omaamiseksi | omaamisiksi |
| abessiivi | omaamisetta | omaamisitta |
| instruktiivi | – | omaamisin |
| komitatiivi | – | omaamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | omaamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
omaamis- | |